Säkylän järvien tila

Tiistai 13.9.2016 - Pekka Ovaska, kesätuiskulalalinen

”Köyliönjärven Yttilän Otassa sinilevää runsaasti”, uutisoi Satakunnan Kansa 10.9. Yttilän Otassa sijaitsee valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka. Levää havaittiin - joskaan ei runsaasti - myös Säkylässä, Pyhäjärven Katismaan uimarannalla ja Kokemäen Sääksjärvellä.

Turun seudun vedenottosuunnitelma käynnisti aikoinaan taistelun Pyhäjärven puolesta. Keskusteluun nousi myös Yläneen- ja Pyhäjokien vaikutus järven tilaan. Turun vedenotto pysyi otsikoissa vuosien ajan.

Ministerit ja valtiosihteerit vierailivat Pyhäjärven rantamilla. Elettiin aikaa, jolloin ympäristötietoisuus lisääntyi. Myös SDP perusti oman ympäristöjärjestön, Villiruusun. Kuinka ollakaan, Satakunnan alaosasto perustettiin Säkylän kunnantalossa.

Turun vedenoton varalle korvausvesiputkea Kokemäenjoesta Pyhäjärveen kaavailtiin milloin mihinkin. Eräs alustava suunnitelma oli sellainenkin, että putki olisi noussut maanpinnalle Köyliönjoen eteläpuolella tuiskulalaisen pienviljelijän pellonkulmalla. Jos suunnitelma olisi toteutunut, niin mummonmökiltämme pumppuasemalle olisi matkaa alle sata metriä.

Ikuisesti jäi selvittämättä, olisiko Turun vedenotto vaikuttanut Pyhäjärven tilaan? Uhka kuitenkin poistui.

Köyliönjärven tilan kohentaminen vaatii voimakkaan kansanliikkeen ja tahtotilan. Ja rahaa. Se on pitkä projekti. Köyliönjärvi on maatalouden ja hajakuormituksen jäljiltä laadultaan ja käyttökelpoisuudeltaan ”huonossa hapessa”.

Pyhäjärvi-instituutin selvityksen mukaan ”tilanne on siinä mielessä toivoton, että järven sedimenteistä aiheutuu jatkuva sisäinen kuormitus”. Sillä tarkoitetaan sitä historiallista kuormitusta, mikä syntyi kalanviljelyn ja Säkylän sokeritehtaan päästöistä. Sokeritehtaan jätevesiä johdettiin Köyliönjärveen 1950- ja 60-luvuilla.

Fosforin ja typen määrä Köyliönjärvessä on huolestuttavan korkea. Fosforin määrä on lisääntynyt vedessä 50 mikrogrammasta 240 mikrogrammaan litrassa. Keskiarvo vuosina 2000 – 2007 oli 113 mikrogrammaa. Typen määrä on lisääntynyt 600 mikrogrammasta 1200 – 1600 mikrogrammaan litrassa.

Runsas leväkasvusto ruokkii järvessä särkien ja ahventen lisääntymistä. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Köyliönjärvessä harjoitetun poistokalastuksen vaikutus jäi vähäiseksi.

Anna Paloheimo toteaa selvityksessään (Köyliönjärvi – tila, kuormitus ja kunnostus 2010), että Köyliönjärven kohdalla ”ei ole mahdollista saavuttaa hyvää ekologista tilaa kohtuullisin kustannuksin ja käytössä olevien menetelmien ja toimenpiteiden avulla”.

Köyliönjärvi on merkittävä lintujärvi. Osa järvestä kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja osa Natura 2000-alueseen. Joutuukin kysymään: onko millään taholla valmiutta pelastaa järvi suurin kustannuksin uusien menetelmien ja toimenpiteiden avulla? Mitä ne uudet menetelmät ja toimenpiteet sitten olisivatkaan?